Työelämä ja koulutustarpeet muuttuvat

Työelämä ja koulutustarpeet muuttuvat ja meidän on pystyttävä vastaamaan

osaamistarpeisiin

Yksilön kohtaaminen, kuuleminen, näkeminen ja tarvittaessa varsin räätälöity ohjaaminen ovat luokanopettajan työssäni kaiken a ja o. Aito, vankka ja toimiva rinki samaan hiileen puhaltavista aikuisista lapsen ja nuoren ympärillä on ehdotonta hänen hyvinvoinnilleen sekä kasvulle ja kehitykselle. Aikuiset, joiden kanssa saan työtäni arjessa tehdä, ovat korvaamattomia, kultaakin kalliimpia työkavereita! Samoin kotijoukot, joiden kanssa parhaimmillaan on loistava keskusteluyhteys ja selkeä yhteinen tahtotila tukea nuorta elämää. Näin näen sen myös olevan niin lasten ja nuorten kuin työssäkäyvien ja työttömienkin oppimisessa, osallistumisessa ja urakehityksessä. Aikuisten ohjaustyössä ja koulutuksessa tapahtuu paljon hyvää ja laadukasta, toisaalta haluamme kehittää ohjauspalvelun tarjontaa helpommaksi ja selkeämmäksi.

Väestönrakenne Suomessa muuttuu ja yhä pienempien ikäluokkien on korvattava nykyistä työvoimaa. Samaan aikaan tarve kuntien palveluihin kasvaa muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Teknologia korvaa yhä enenevässä määrin osaa ihmisten tekemästä työstä. Monia sote-toimintoja voidaan tehostaa tekoälyn ja IT:n avulla. Näin hoitohenkilökunnan resursseja vapautuu asiakkaan kohtaamiseen. Tarvitsemme myös aitoja ihmisiä ja inhimillisyyttä! 

Viimeistään tämä korona-aika onkin nostanut terveys- ja sosiaalialan arvostusta, ja olemme joutuneet väkisinkin kokemaan, kuinka merkityksellistä työtä alan ihmiset tekevät. Koronapandemian pitkittyminen on herättänyt paljon huolta lapsiperheiden ahdingosta. Ennestään hyvinvoivien perheissäkin voidaan kokea uudenlaista jännitettä, ahdistusta ja huolta, jotka heijastuvat perheiden sisäisiin suhteisiin. Saati sitten perheet, joilla jo ennen korona-aikaa oli haasteita. Vielä heikommassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, pientuloiset perheet, perheet, jossa aikuisella on mielenterveys- tai päihdeongelmia, uupumusta, työttömyyttä, lomautuksia tai uudenlaista koronapandemian aiheuttamaa tai pahentamaa yksinäisyyttä. Jännitteet ja ahdistus voivat purkautua voimakkaastikin. Poliisin kotihälytystehtävät sekä perheväkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet. On luonnollista, että seuraukset huolestuttavat, ja varsinaista laskua kaikesta tästä maksetaan tulevina vuosina. Työtä terveys- ja sosiaalialalla tulee riittämään.

Rahan on kierrettävä yhteiskunnassa kuin veden luonnossa. Työtä ja tuottavuutta on nostettava, jotta talousvaikeuksissa kärvistelevät kunnat saisivat verorahoja tuottaakseen asukkailleen palveluja. Lisäksi olisi äärimmäisen tärkeää mahdollistaa ja tukea yrittäjyyttä. Meidän on tuettava ja kannustettava erityisesti yksityisiä yrittäjiä tekemällä yrittäjyys mahdollisimman helpoksi esimerkiksi helpottamalla työttömyysturvan saantia. Myös verotuksen poistaminen yritysten voitoista tekemistä investoinneista motivoisi yrityksiä ja saisi aikaan kasvua. Eettistä ja ekologista yrittäjyyttä on tuettava myös kaikin tavoin. On hurjaa, että hyväntekeväisyyteen lahjoittavien on maksettava lahjoituksistaan myös veroa. Tällaisen tulisi olla 100 prosenttisesti verovapaata. On tärkeää mahdollistaa yrittäjyys silloin kun omalta alalta lähtee työt.Tarvitsemme toisiamme. Meidän tulee välttää kaikin tavoin vastakkainasettelua. Monella on tahtoa edesauttaa myös muiden hyvinvointia. Kuitenkin on merkkejä siitä, että köyhät vain köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Millä muuttaa tätä kehityksen suuntaa? 

Suomalaisten osaaminen ja osallistuminen ovat kansainvälistä huippua, mutta kuitenkin heikon taitotason varassa olevia työikäisiä - tai jopa kokonaan työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyneitä tai väliinputoajia - on paljon. Liian paljon. Kuinka tavoitamme heidät? Kuinka motivoimme ja kannustamme heitä ensisijaisesti voimaan itse hyvin ja sitten osallistumaan ja tulemaan mukaan rakentamaan kuntaamme, maatamme? Olisiko mahdollista tunnistaa syrjäytymiseen, huono-osaisuuteen johtava polku jo silloin, kun siihen voisi vaikuttaa pienellä investoinnilla? 

Työelämä ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Kun kehitämme osaamista ja tarjoamme tarvittaessa yksilöityjäkin koulutuskokonaisuuksia, kannustamme ja tuemme samalla mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, nopeutamme talouden elpymistä, yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tarvitsemme eri alojen osaajia ja tekijöitä laajassa skaalassa. Uskon, että tunnistamalla omat vahvuudet (ja siinä tarvitaan usein ohjausta ja muiden tukea) ja mahdollistamalla työnteon niistä käsin, luomme laadukasta, hyvinvoivaa, osaavaa ja osallistuvaa yhteiskuntaa. 

Suurin osa työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuu työpaikalla ja osana työn tekemistä. Jatkuva oppiminen on näin yhä enemmän luonnollinen osa työelämää. Työn ja osaamisen liiton tuleekin olla keskiössä. Työikäiselle väestölle sopivin osaamisen kehittämisen muoto on usein jotain muuta kuin tutkintoon tai sen osaan perustuvaa. Lyhyet, motivoivat osaamista vahvistavat kokonaisuudet voisivat palvella tässä innostaen ja luoden osaamisen kautta syntyvää hyvinvointia.

Kokonaisvaltaisten ja kattavien ohjauspalveluiden luominen on todella tärkeää, koska näin rakennamme yhteiskuntaamme laajasti ja vankalle pohjalle ottaen mukaan myös maahanmuuttajat, itsensä työllistävät, pienyrittäjät kuin muutkin enemmän tai vähemmän aliedustetut ryhmät.

Vantaa on maailmanlaajuisestikin katsottuna oivallinen solmukohta! Ollaan yhdessä luomassa rohkeaa, rentoa, iloista ja innovatiivista kaupunkia, jossa voimme elää sopuisasti ja toisiamme kunnioittaen yhdessä erilaisuudesta iloiten ja rikastuen. 

Millaisen korren sinä kannat kekoomme?