Monikielisyys ja -kulttuurisuus on Vantaan rikkaus


Monikielisyys ja -kulttuurisuus on Vantaan rikkaus


Vantaan asukkaista 22 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on korkein koko Suomessa. Vieraskieliset tuovat oman kielitaitonsa lisäksi säväyksen omaa kulttuuriaan. Voisiko monikulttuurisuuden istuttaa vantaalaiseen DNA:han? Vai joko se on siellä?


Monikulttuurisuus on voimavara, mutta ei muutu siksi itsestään. Sen eteen on tehtävä työtä ja asenteeksemme tarvitsemme lujan tahtotilan. Kun osaamme huomioida monenlaiset maahanmuuttajat ja suoda heille osallistumisen, koulutuksen ja työllistymisen mahdollisuuden ja arvostuksen, otamme käyttöömme ennennäkemättömät menestystekijät. Kukapa ei haluaisi asua kaupungissa, jota rakennetaan yhdessä - vaikka kyynärpäät savessa - ja jossa vallitsee toinen toisen kunnioitus ja arvostus? Miltä kuulostaa kokonainen yhteiskunta, jossa käydään reilua kilpailua ja jossa on houkutteleva liiketoimintaympäristö, jossa huolehditaan toisistamme ihmisläheisyyttä ja inhimillisyyttä unohtamatta?


Voisiko maahanmuutto ja monikulttuurisuus olla Vantaalle ja sen kautta koko Suomelle avain nykyaikaisen tietoyhteiskunnan kehitykselle? Voisivatko ne toimia kuin palkeet koronapandemian koettelemalle paikalliselle, kotimaiselle ja kansainväliselle yrittäjyydeelle, jonka hiillokset ovat vielä olemassa, mutta tarvitsevat tulla puhalletuiksi uudelleen tuleen? Tarjoamalla harjoittelupaikkoja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ja työelämään tutustujille, yritykset voisivat kantaa kortensa kekoon ja yhdessä julkisen sektorin kanssa luoda ratkaisukeskeistä ja innovatiivista yhteistyötä ja yhteisöä.

Katukuvamme tulevaisuus tulee taatusti olemaan monivärisempi kuin se nyt on. Millaisia etuja se voisi meille tuoda ja kuinka voisimme tehdä ja saada siitä jopa entistä tavoiteltavampaa? Sen lisäksi, että jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, on monikielisyys Vantaalla valttikortti tehdessämme kansainvälistä työtä nyt ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten oman äidinkielen opetukseen panostaminen ei ole hukkaan heitettyä vaan sijoitus sekä heidän hyvinvointiinsa nyt että kaupunkimme tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on tehtävässä työssä ehdoton lähtökohta. Ihmisten hyvinvointi tuo luonnostaan - miltei itsestään - mukanaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja elämänlaatua meille kaikille. Yhteydessä on vahva voima, ja yhteinen kieli on olennainen keino kotoutumiseen. Vankka suomen tai ruotsin kieli vahvistaa osallisuutta. Siksi aikoinani halusin oppia itsekin hollannin kielen. Se olikin ydinsyy siihen, että kotiuduin niin hyvin ja nopeasti aikoinani Alankomaihin.

Maahanmuuttajissa on potentiaalia, jota meillä ei ole varaa hukata.








Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ole se muutos, jonka haluat nähdä!

Kuva
  "Ole se muutos, jonka haluat nähdä!" Nämä sanat tarttuivat mieleeni syksyllä 2018, kun täytin 50. Olin jo ehtinyt asettua perheeni kanssa Vantaalle ja kasvattaa juuria uuden kotikuntani maaperään. Olin aina ollut kiinnostunut politiikasta ja varsinkin ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan, mutta ajatellut, että ensisijainen tehtäväni oli huolehtia ensin perheestäni ja työstäni luokanopettajana, ennen kuin voisin laajentaa vaikutusaluettani politiikkaan. Monesti olin myös epäröinnyt, tulisiko minun politiikan poluille lähteäkään. Olin ollut vapaaehtoisena kehitys- ja lähetystyössä MV Logos Hopella parin vuoden ajan, kuitenkin silloinkin perheeni kanssa pitäen samalla virkavapaata omasta työstäni Jyväskylässä. Tykkään tehdä asiat hyväksi kokemallani tavalla, usein harkittuani tarkkaan. Vanhemmiten valinnat voivat myös tapahtua nopeastikin, koska luotan jo pitkälle harkintakykyyni ja järkeeni, sydäntä unohtamatta. Ihmisten lokeroiminen ja kaikenlaiset raamit ovat aina ahdistane
Lue lisää

Kohtaamisia!

Kuva
  Kohtaamisia! Olen aina pitänyt ihmisistä ja keskusteluista. Erilaisuus kiinnostaa, ja olen oppinut kunnioittamaan elämää ja erilaisuutta. Toki on ihanaa löytää ihminen, jonka kanssa jaamme yhteisiä arvoja, ajatuksia, haaveita ja toiveita. On mahtavaa heittäytyä keskustelemaan henkeviä ja syvällisiä, samoin on mahtavaa nauraa ja pitää hauskaa yhdessä. On upeaa tunnistaa toisessa sielunkumppani. Hieno on sellainenkin hetki, kun huomaa lähellään istuvan ja puhuvan ihmisen, jolla on hyvinkin eriäviä mielipiteitä, ja joka haluaa ja pystyy keskustelemaan kanssani kuunnellen ja vastaten, haastaen ja vaikka hieman provosoidenkin ja kertoen myös omista ajatuksistaan. Kuinka virkistäviä ovat erilaiset näkökulmat ja mielipiteet, jotka irroittelevat omaa mieltäni raiteltaan. Ne kirkastavat ja jalostavat myös omaa ajattelua. Sama tapahtuu usein jo silloin, kun puhumme ja keskustelemme muulla kuin äidinkielellämme. Kasvoin lapsuuteni perheessä, jossa olivat vankkana perustana kristilliset arvot ja
Lue lisää

Työelämä ja koulutustarpeet muuttuvat

Kuva
Työelämä ja koulutustarpeet muuttuvat ja meidän on pystyttävä vastaamaan osaamistarpeisiin Yksilön kohtaaminen, kuuleminen, näkeminen ja tarvittaessa varsin räätälöity ohjaaminen ovat luokanopettajan työssäni kaiken a ja o. Aito, vankka ja toimiva rinki samaan hiileen puhaltavista aikuisista lapsen ja nuoren ympärillä on ehdotonta hänen hyvinvoinnilleen sekä kasvulle ja kehitykselle. Aikuiset, joiden kanssa saan työtäni arjessa tehdä, ovat korvaamattomia, kultaakin kalliimpia työkavereita! Samoin kotijoukot, joiden kanssa parhaimmillaan on loistava keskusteluyhteys ja selkeä yhteinen tahtotila tukea nuorta elämää. Näin näen sen myös olevan niin lasten ja nuorten kuin työssäkäyvien ja työttömienkin oppimisessa, osallistumisessa ja urakehityksessä. Aikuisten ohjaustyössä ja koulutuksessa tapahtuu paljon hyvää ja laadukasta, toisaalta haluamme kehittää ohjauspalvelun tarjontaa helpommaksi ja selkeämmäksi. Väestönrakenne Suomessa muuttuu ja yhä pienempien ikäluokkien on korvattava nykyistä
Lue lisää